Historia

Rajavartioliitto perustettiin vuonna 1954 ajamaan silloisten
rajavartiolaitoksen palveluksessa, julkisoikeudellisessa
palvelussuhteessa olleiden rajajääkäreiden palvelussuhteen ehtoja.
Siihen aikaanhan rajamiehillä ei ollut käytännössä juuri mitään
oikeuksia, vaan ainoastaan velvollisuuksia. He olivat täysin
esimiestensä armoilla. Rajamies ei voinut muun muassa mennä naimisiin
ilman komentajan lupaan. Vapaa-aikanaan rajamies ei saanut poistua
vartioasemalta ilman vartiopäällikön lupaa.

Liiton perustamisen aikaan ilmapiiri ammattiyhdistystoimintaa kohtaan
oli erittäin kielteinen. Rajavartioliiton toimintaa vaikeutettiin
työnantajan toimesta kaikin mahdollisin tavoin. Järjestötoiminnassa
mukana olleet saivat tuntea sen nahoissaan. Kaikesta huolimatta liitto
alkoi saada aikaan tuloksia.

Tärkeimmät saavutukset

Vuonna 1967 rajajääkärit hyväksyttiin valtion eläkelain piiriin.
Seuraavana vuonna siirryttiin kokonaispalkkaukseen, joka tarkoittaa
sitä, että koko palkka maksettiin rahana. Aikaisemmin osan palkkauksesta
muodosti maksuton muona, majoitus ja vaatteet.

Vuonna 1971 Rajavartioliitto solmi rajavartiolaitoksen ensimmäisen
luottamusmiessopimuksen. Siinä määriteltiin luottamusmiehen asema
oikeuksineen ja velvollisuuksineen.

Vuonna 1973 saatiin sopimusoikeudet ja samalla ensimmäinen
virkaehtosopimus rajajääkäreille. Samana vuonna rajajääkärit tulivat
eläkelain piiriin, joskaan täyteen valtion eläkkeeseen ei vielä tuolloin
päästy.

Vuonna 1982 saatiin ajettua eläkelain muutos, jossa rajavartijat saavat
täyden eläkkeen. Rajajääkäri sai vihdoin 27 palvelusvuodesta täyden 66
%:n eläkkeen. 25 vuotta edunvalvontaa oli viimein tuottanut tulosta.

Vuonna 1984 saatiin uuteen virkamieslakiin maininta jossa rajavartijat
tulivat vakinaisiksi virkamiehiksi.

Vuonna 1986 olivat valtion virkamiehet lakossa. Rajavartioliiton jäsenet
maksoivat ylimääräistä jäsenmaksua jolla he osallistuivat omalta
osaltaan työtaisteluun. Lakon seurauksena rajavartijoiden ansiotaso
parani huomattavasti.

Vuonna 1989 saatiin rajavartijan alkupalkkaluokaksi A8.

Vuonna 1990 saatiin 15 vuotta palvelleille rajavartijoilla
palkkaluokaksi A9.

Vuonna 1991 saatiin 27 vuotta palvelleiden ylirajavartijoiden
palkkaluokaksi A14. Samaan aikaan alkoi lama ja rajavartiolaitos muutti
toimintaansa siten, että haittatyökorvaukset putosivat minimiinsä. Raja-
ja merivartijoiden tulot romahtivat.

Vuonna 1992 rajavartiolaitos alkoi tehdä rajatarkastuksia ja
rajavartijoita alettiin siirtää Helsinkiin.

Vuonna 1993 saatiin ajettua koulutusjärjestelmän muutos joka loi pohjan
nykyiselle kolmeportaiselle ammattinimikkeistölle.

Vuonna 1994 perustettiin Helsingin raja- ja merivartioyhdistys. Siihen
liittyi välittömästi suuri joukko virkamiehiä Rajavartiolaitoksen
esikunnasta ja Suomenlahden merivartiostosta.

Vuonna 1995 päästiin työaikakorvausten piiriin, toimirahajärjestelmä
lakkautettiin.

Vuonna 1997 solmittiin oma tarkentava virkaehtosopimus työajoista.
Työaikalain periaatteet ulotettiin rajavartiolaitoksen henkilöstöön
omalla sopimuksella. Samassa sopimuksessa korjattiin Rajavartioliiton
jäsenistön virkarakennetta merkittävästi.
Pääosa virkavaatetuksesta palautettiin takaisin työnantajan
kustannettavaksi kun virkapuku ja suoja-/erityisvaatetus erotettiin
omiksi kokonaisuuksikseen.
Syrjäisten vartioasemien työaikamääräykset saatettiin voimaan.
Helsingin rajatarkastuslisä vakinaistettiin henkilökohtaisesta lisästä
palkanosaksi.
Samana vuonna saatiin torpedoitua koko joukko pakkosiirtoja
pääkaupunkiseudulle.

Vuonna 1997-98 Rajavartioliitto vaikutti vahvasti rajavartiolain
etenemiseen Eduskunnassa ja laki tuli voimaan 21.3.1998. Laki vahvisti
rajavartijoille kolmiportaisen palvelusarvojärjestelmän

Vuonna 2000 perustettiin Oulun merivartioyhdistys johon liittyi
välittömästi meri- ja rajavartijoita Pohjanlahden merivartioston alueelta.

Vuosien 2000 ja 2001 sopimuksissa virkarakenteen korjaus toimenpiteet
jatkuivat vanhemman raja- ja merivartijan ylimmäksi
maksupalkkausluokaksi tuli A16 ja yliraja- ja ylimerivartijan A17.

Lokakuussa 2001 perustettiin Turun raja- ja merivartioyhdistys.
Perustamisen jälkeen kaikkien raja- ja merivartiostojen alueella on oma
Rajavartioliiton jäsenyhdistys.

Uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä 2005 Rajavartioliitto sai
torjuttua pahimman palvelussuhteen heikennysyrityksen. Rajavartiolaitoksen
ainoana henkilöstöjärjestönä, järeintä työtaistelukeinoa, lakkoa käyttämällä
Rajavartioliitto sai korjattua ikälisät korvaavan kokemusosan sellaiseksi,
että kaikkien palkka säilyy nousujohteisena myös uran loppuvaiheessa. Ilman
työtaistelua tarjottu kokemuslisä olisi tietänyt merkittäviä heikennyksiä
mm. henkilöstön eläkkeisiin.

2008 Rajavartioliitto järjesti sisäisen turvallisuuden seminaarin, jossa se käsitteli mm. harvaan asuttujen alueiden kansalaisten turvallisuutta.

2010 Rajavartioliitto yhteistyössä Pardian kanssa järjesti Euroopan laajuisen Rajavartion verkostoitumis-seminaarin Helsingissä.